Matkat ja retket 2016

Turun saaristokierros 8.-10.6.2016

Siirry sivulle:

1
2

Saariston Rengastie saarelta toiselle jo 20 vuoden ajan
Rengastie on mukava tapa tutustua Turun saaristoon. Rengastiellä kahdeksan lauttaa tai yhteysalusta sekä reilu kymmenen siltaa auttavat kävijää siirtymään saarelta toiselle ainutlaatuisessa saaristossamme. Reitin varrella on tarjolla monipuolisia palveluja, majoituspaikkoja ja ravintoloita.
Rengastie on pituudeltaan yhteensä 250 kilometriä ja sen voi kiertää pyörällä, moottoripyörällä tai autolla joko myötä- tai vastapäivään. Houtskarin ja Iniön väliä liikennöi yhteysalus m/s Antonia ja Iniön ja Kustavin väliä m/s Aurora, Antonia kulkee kolmena kesäkuukautena ja Aurora vuoden ympäri.

Turun saaristokierros 8.-10.6.2016.
Valokuvat ovat ottaneet Kari Auranen ja Aila Anttonen ellei muuta mainita.
Tutustuminen Kultarantaan alkaa.

Komea graniittilinna Naantalinlahden rannalla lienee Suomen tunnetuin kesäasunto. Presidenttiemme kesänviettopaikkana Naantalia kutsutaan Suomen lomapääkaupungiksi. Kultarannassa pääsimme ihailemaan Lars Sonckin kauppias Alfred Kordelinille suunnitteleman, vuonna 1916 valmistuneen linnan ympärillä olevaa puutarhaa.

Kultarannan puisto on eräänlainen pienois-Versailles. Sen keskeisin osa on nimeltään Medaljonki, Kultarannan kuuluisa 3500 ruusun tarha, jota ympäröi leikattu kuusiaita. Kultarannan pohjoisenpuoleinen puisto on säilytetty koskemattomassa luonnontilassa, se on vain puhdistettu ja muutamia hiekkateitä on rakennettu.

Kultarannassa on kasvihuoneita noin 1000 neliömetriä. Puutarha tuottaa tasavallan presidentin talouteen niin kukat kuin vihanneksetkin ympäri vuoden.

Ensimmäinen yö vietettiin Naantalin kylpylässä. Naantalin Kylpylä on Naantalin kaupungissa sijaitseva suuri kylpylä- ja kokoushotelli, joka kuuluu suomalaiseen Sunborn-yritysryhmään. Naantalin Kylpylä on perustettu vuonna 1984, minkä jälkeen tiloja on useamman kerran perusparannettu ja laajennettu.
Kuva: Marjatta Stahl

Naantalin vierasvenesatamaa.

Saariston rengastie: Naantali, Rymättylä, Taivassalo, Kustavu, Iniö, Houtskari, Korppoo, Nauvo, Parainen. Kierros päättyi Turkuun.

Rantakrilli

Turun linna on 1200-luvun lopussa Aurajoen suulle perustettu linna Turussa. Se perustettiin alun perin Ruotsin kruunun hallintolinnaksi, mutta myöhemmin siitä tuli muun muassa Juhana III:n herttua-ajan renessanssilinna, Suomen kenraalikuvernöörin virka-asunto ja vankila. 1800-luvun lopulta alkaen linna on toiminut museokäytössä, joskin se vaurioitui pahoin Neuvostoliiton ilmavoimien pommituksessa kesällä 1941. Tämän seurauksena linnassa jouduttiin tekemään toisen maailmansodan jälkeen laajoja korjaus- ja restaurointitöitä.

Nykyään Turun linna luetaan Suomen tärkeimpien rakennushistoriallisten muistomerkkien joukkoon, ja Museovirasto on määritellyt sen yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Turun linnan historia ulottuu 1280-luvulle, jolloin paikalle rakennettiin leirikastelli. Tuohon aikaan rakennuspaikka oli saari, sillä vesi on yli 3 m nykyistä korkeammalla. Ruotsi-Suomen aikaan Turun linnalla oli strategisesti tärkeä sijainti, olihan se portti saariston kautta itään.

Linnan historia on monivaiheinen ja rikas koskettaen Suomen historiaa monin tavoin. Turun linna ei olekaan pelkästään turkulaisten ylpeydenaihe vaan yksi koko Suomen kansan identiteetin kulmakivistä.

Turun linnan loistokautta sekä tapahtumarikkainta aikaa oli 1500-luku. Tämä renessanssiaika oli ns Vaasa-kuninkaiden aikaa. Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (1496-1560) oli kuninkaana 1520-1560. Kustaan pojat, Eerik (1533-1577) ja pikkuveljensä Juhana (1537-1592) olivat varsin riitaisia veljeksiä. Molemmat olivat vuorotellen vankeina, vuoron perään hallitsijoina. Juhana III oli Suomen herttuana ja myös linnan isäntänä 1556-1563. On hyvä muistaa, että myös Mika Waltarin romaanin hahmo Mikael Karvajalka koki paljon Turussa ja linnassa.

Turun linna on kaksiosainen: päälinna sekä sitä ympäröivä esilinna. Linnanpuistoa koristaa puutarha, lehtipuut, vanhat, romanttiset hirsiaitat sekä kävelypolut. Linnan sisäänkäynti on kaariholvin läpi sisäpihalle. Täällä toimivat museokauppa Fatabur sekä museokahvila Juhana Herttuan kellari. Sisäpihan päädystä noustaa kiviportaita ylös päälinnaan ja saavutaan lipunmyyntiin.

Linnan arkkitehtuuri on hyvinkin sokkeloinen historian vaiheiden, pommitusten takia. Tätä kuvastaa muun muassa se, että liikkuminen kerrosten välillä tapahtuu välikerrosten kautta, välillä mennään ylös, toisaalta taas alas. Linnassa onkin 2-9 kerrosta riippuen, missä kohtaa on.

Suomen Joutsen on kolmimastoinen teräsrunkoinen täystakiloitu purjelaiva, fregatti. Se rakennettiin vuonna 1902 Saint-Nazairessa Ranskassa. Alus oli aluksi rahtiliikenteessä Atlantilla ja Tyynellämerellä, kunnes Suomen valtio osti sen vuonna 1930 laivaston koululaivaksi. Vuodesta 1956 Suomen Joutsen toimi merimiesammattikouluna Turussa kiinnitettynä Aurajoen rantaan lähelle Martinsiltaa. Vuonna 1991 se siirtyi Turun kaupungin omistukseen museolaivaksi, ja se siirrettiin vuonna 2002 nykyiselle paikalleen Forum Marinum -museon yhteyteen lähemmäksi Aurajoen suuta. Suomen Joutsenesta on olennainen osa Aurajoen maisemaa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.

Siirry sivulle:

1
2

Sokkomatka 3.5.2016

Lähtö Laajarista: määränpää tuntematon

Ensimmäinen pysähdys Tikkakosken Ilmailumuseolla

Monet vuoskoskelaiset pudistivat päätään, kun kylän entiseen kansakouluun avattiin vietnamilainen ravintola. Keskelle korpea, pienen kylätien varteen.
Omistajatar, vietnamilainen Huynh Nhu Karjalainen, 37, muistelee nyt nauraen, mitä kylällä puhuttiin.
– Sanoivat, että ei ole tällä tytöllä kyllä järjen häiventäkään päässä.
Mutta Karjalaisen kutsumanimi Huynh Nhu on suomeksi ”Onnistun” – ja näin on käynyt.
Ravintoloitsija muutti Suomeen vuonna 2000 Etelä-Vietnamista, pikkukaupungista. Oma täti oli tullut Suomeen pakolaisena jo parikymmentä vuotta aiemmin, ja hän houkutteli sukulaistytön pohjoiseen.
2001 Karjalainen perusti oman leipomon, jonka tuotteita hän ja hänen sisarensa Ngoc Thaoa myyvät Kannonkosken, Saarijärven ja Karstulan toreilla. Yhdeksän vuotta myöhemmin Karjalainen remontoi Vuoskosken vanhan kyläkoulun ja perusti sinne ravintolan ja pitopalvelun.Suomalaisten leipomusten lisäksi Karjalainen valmistaa muun muassa vietnamilaisia kevätkääryleitä ja nyyttejä. Ja vesissä on eroja.
–Käytämme kasviksia ja mausteita reilusti enemmän kuin suomalaiset.
Vietnamilainen ravintola Huynh Nhu on auki vain sunnuntaisin ja ainoastaan kesäkuun alusta elokuun loppuun. Ravintola järjestää kuitenkin myös yksityistilaisuuksia sekä isänpäivä- ja äitienpäivälounaan. Ja tietysti pikkujouluja.

Ravintolan tarjoama ruoka oli hyvää.

Keski-Suomen Opistolla

Suolahden Eläkkeensaajat olivat järjestäneet meille yllätyksen: kahvit ja sima munkkien ja voileipien kera maistuivat hyvältä

Katseltavaa ja kuunneltavaa oli paljon: laulettiin karaokea ja tanssittiin.

Harvinainen tilanne Vesa laulaa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.