Katsaus menneeseen

Pari ensimmäistä toiminnan vuotta olivat verrattain hiljaisia. Jo 60-luvun puolivälissä toiminta piristyi ja jäsenmäärä lähti ripeään kasvuun. Vuoden 1966 lopussa jäseniksi oli kirjattu jo yli 80 eläkkeensaajaa, seuraavan vuoden lopulla jäseniä oli 143 ja 1970-luvun alussa jo 328.

Eräs selitys toiminnan elpymiselle löytynee myös kansaneläkkeensaajien yhteisistä tilaisuukista ja ajankohtaisista kansaneläkkeensaajien puutteellista asemaa koskevien vaatimusten esilläolosta, olojen kohentamisvaateista ja pienten eläkkeiden korottamisasiasta. 

Koulutusta hettiin myös oman kaupungin ulkopuolelta. Osallistuttiin Työväen Sivistysliiton järjestämille kursseille. Vuonna 1965 perustetusta askartelukerhosta sai alkunsa monipuolinen harrastustoiminta monissa muissakin yhdistyksen kerhoissa. Retkeily- ja matkailukerhotoiminta kehittyi alkuaikoina kesäaikaan, joihin joukkoja saatiin hyvin liikkeelle. Kotimaan matkailu oli suosiosssa, mutta myös monille ensimmäiset ulkomaanmatkat tarjosivat hienoja elämyksiä.

Erityisesti 1970-luku oli yhdistyksen voimakasta kasvun aikaa. Jäsenmäärä hipoi jo neljää sataa. Toimintaa sävytti myös voimakas opinto- ja kerhotoiminnan kasvu. Uusia kerhoja olivat mm. Radio-TV-kerho, kristillinen piiri, musiikkikerho, ohjelmaryhmä ja eläkeasioita käsittelevä kerho- Vuonna 1975 saatiin oma laulukuoro. Myös kuntovoimisteluryhmät erikseen miehille ja naisille pyörähtivät käyntiin.

Vuonna 1990 loppupuolella yhdistyksen jäsenmäärä oli huippulukemissa, vuonna 1996 jäseniä kirjattiin kaikkiaan 667. Jäsenmäärän kasvu tyrehtyi vuosikymmenen loppupuolella ollen kuitenkin jatkuvasti yli 300 jäsentä.

1990-luvulla kehittyi myös yhdistyksen tiedotustoiminta ja se ryhtyi julkaisemaan aluksi monistettuja tiedotteita ja myöhemmin tiedotuslehteä.

Voimakas jäsenmäärän kasvu tapahtui taas vuonna 2010 jolloin uusia jäseniä tuli toimintaan mukaan 99. Mukaan tuli runsaasti ns. suuren ikäluokan joukkoa, 40-luvulla syntyneitä.

Sopivat kokoontumistilat ovat tuottaneet usein päänvaivaa kasvavalle järjestölle. Vuonna 1974 toimipaikkana toiminut Jyväskylän työväenyhdistyksen vanha B-sali purettiin. Kokouksia ja harjoituksia ryhdyttiin pitämään JTY:n E-salissa ja huveja Ylioppilaskunnan ravintolassa Ilokivessä. Helpotusta 70-luvun kokoontumistilanteeseen toi se, että työväenyhdistys antoi kesäaikaan käyttöön Ainolan tanssilavan. Korvauksena osallistuttiin paikan siivoustalkoisiin. Toiminta on vuosien myötä keskittynyt kaupungin omistaman Kyllikinkadulla sijaitsevan Sepänkeskuksen tiloihin.